Kesäkuussa vietetään kansainvälistä Pride month -kuukautta. Sen aikana järjestetään lukemattomia Gay Pride-tapahtumia ja mielenosoituskulkueita ympäri maailman.
Suomessa Pride-tapahtumat sijoittuvat laajemmin pitkin vuotta, vaikka suurin osa tapahtumista onkin ymmärrettävistä syistä kesällä. Tänään 24.6 starttaa Suomen suurin ihmisoikeustapahtuma Helsinki Pride -viikko. Viime vuonna pelkästään Helsinki Pride -kulkueeseen osallistui viranomaisarvioiden mukaan 100 000 ihmistä.
Ensimmäinen Gay Pride -kulkue järjestettiin 28.6 vuonna 1970 Stonewallin mellakoiden yksivuotispäivänä. Tänä vuonna mellakoista tulee kuluneeksi 50 vuotta.
Stonewallin mellakoita pidetään ensimmäisenä kertana kun seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt nousivat Yhdysvalloissa vastarintaan heitä vainoavaa järjestelmää kohtaan. Samalla se aloitti maailmanlaajuisen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeusliikehdinnän, jonka ansiosta satatuhatta ihmistä voi jälleen lauantaina marssia Helsinginkin läpi Kaivopuistoon juhlistaakseen saavutettuja oikeuksia ja osoittaakseen mieltään vielä saavuttamattomista.
Asiat eivät muutu itsestään. Vähemmistöt ovat tehneet paljon töitä sen eteen, että nykyisillä ja tulevilla sukupolvilla olisi hieman helpompaa. Jotkut ovat antaneet henkensä tässä taistelussa.
Se miten asiat näkyvät julkisessa keskustelussa, miten niistä puhutaan ja puhutaanko ylipäätään, vaikuttaa sekä yleiseen mielipiteeseen että vähemmistöihin kuuluviin ihmisiin. Ihmisryhmistä luoduilla kertomuksilla vaikutetaan siihen, miten niihin kuuluvia ihmisiä kohdellaan. Ne vaikuttavat helposti myös yksilön omaan käsitykseen itsestään. Syrjinnästä tulee sisäistettyä kun ihminen alkaa ajatella, ettei oikeastaan edes ansaitse tulla kohdelluksi tasaveroisena yksilönä.
Muunsukupuolisten kertomuksissa toistuu ajatus näkymättömyydestä. Koko maailma on luokiteltu tavalla, jossa mieheyden ja naiseuden ulkopuolella ei ole mitään, kaikki muu lakkaa olemasta. Sitä ei näy eikä kuulu.
Mediassa ja populaarikulttuurissa puhutaan yhä enemmän sukupuolen moninaisuudesta, mutta merkitystä on myös sillä kuka puhuu ja kenelle viestit on suunnattu. Loppujen lopuksi siinäkin on kyse vallasta.
Vähemmistöillä on oikeus omiin kertomuksiinsa.
Maailmalla erilaiset marginaaliin painetut ihmisryhmät ovat ottaneet spekulatiivisen fiktion (fantasia, scifi, kauhu ja muut ”ei-realistiset” genret) työkaluksi muuttaakseen kertomustensa suuntaa.
Vaihtoehtotodellisuuksien kautta on mahdollista kuvitella tilanteita, joissa oma ryhmä ei olekaan heikommassa asemassa. Fantasiamaailmoihin tai toisille planeetoilla voidaan rakentaa yhteiskuntia, joissa sukupuolella ei ole merkitystä tai niitä on enemmän (tai vähemmän) kuin kaksi. Tulevaisuusdystopioissa altavastaajat nousevat kapinaan ja ottavat vallan omiin käsiinsä. Kauhutarinoissa ikiaikainen voima piilee arvokkaan kaksisieluisen sisimmässä.
Jokainen meistä tarvitsee tarinoita, joihin on mahdollista samaistua. Tarinoita, jotka antavat meille voiman. Tarinoita, joissa kuuluu meidän äänemme.
Todellisessa maailmassa näkymättömyys ei ole supervoima.
Äänellä jonka kuulet: spekulatiivisia novelleja sukupuolen moninaisuudesta on ostettavissa verkkokaupan lisäksi nyt myös spefi-kirjakauppa Aavetaajuuden myymälästä, Helsingin Kalliosta (Fleminginkatu 20).
Comments